Marisnic is a constructed language based on the Pre-Finno-Ugric substrate, but the grammar can't be recovered, so it is taken mainly from Finnish.
Dictionary
1 skavdo = kaksi vuotta vanha hylje
2 vielmmas = syvä paikka joessa
2 pielpa = jousi
3 fapmo = voima
4 viššo = pusikko
5 tielko = tahra
6 njalli = naali
7 laðko = Asio flammeus
8 ara = vuori
9 sapan = hiiri
10 tša = ylä, ylin (sanasta tšara 'ylin järvi)
11 keðka = kivi
12 vaðoja = saalistaja eläin
13 mari = puu
14 tševras = saukko
15 kolas = iso hauki
16 šarji = hai
18 tšierra = sorainen maa
19 tierpmas = salama
20 fierpma = kalastus verkko
21 kiekar = henkitorvi
22 kietsa = pieni järvi jokien välissä
23 rieppa = laakso vuorilla jonne on vaikea päästä
24 miessa = poron poikanen
25 vieksa = nuori kirjohylje
26 vielmmas = syvä paikka joessa
27 vielta = rinne
28 skierra = pieni koivu
29 piedjo = luola
30 liemo = rauhallinen sää
31 aðka = ruohoinen maa joen vieressä
32 alli = pulmunen
33 kalvi = kuollut koivu
34 havdi = haahka
35 njarki = niemi, niemimaa, maa
36 saipmi = verkko pienille kaloille
37 salki = pala kalaa tai lihaa
38 satnji = hajonnut kalaverkko
39 šakši = villakuore
40 aktšo = kirjohylje
41 dapmot = taimen
42 kavšo = susi (nainen), karhu (nainen)
43 jaldo = viileä sää kesällä
44 lavo = teltta
45 rakto = kivi laatta
46 raššo = kylmä sade
47 satko = laskeutumis paikka, satama
48 sappis = ohutsuoli
49 sasni = mädäntynyt puu
50 sanjir = säde (valoa)
51 povttaš = lunni
52 pupmalis = myrskylintu
53 kasohis = viisi vuotta vanha mies poro
54 liv = maata
55 tšara = ylin järvi
56 vassi = kohtu
57 palki = liikkua levottomasti
58 tšori = pieni poro joukko
59 tšerpmat = vuoden vanha poro
60 tšiekir = lumi jota porot ovat talloneet
61 kippi = kokonaan valkoinen poro
62 orkadekka = hauis
63 skiettš = vesistö
64 jeakk = syrjäinen, eristäytynyt, syrjäinen vuori
65 intš = kaukaisin saari
67 sal = iso saari
68 skalfa = pöllö
69 offar = kivinen ranta
70 nus = vuoren huippu vuoriston rajalla
71 kiniš = tonttu
72 tšalo = aita
73 kesa = vetää
74 kavi = pieni lahti
75 tšakos = tie
76 pakta = kivi, jyrkänne
77 njaki = hiipiä, vakoilla
78 rappis = kova, kivinen maasto
79 sijti = talvi kylä
80 šapši = siika
81 vantis = hiekka
82 ajik = kevät
83 komtši = karhu
84 sipakka = suksi
85 saka = koivu
86 vitsi = uusi lumi
87 njadšo = nuotio
88 tšieppi = lumi kolo
89 sopmar = lokki
90 vepsa = evä
91 sapan = hiiri
92 kierun = kiiruna
93 linno = huuhkaja
94 tšielkkas = riskilä
95 tsappi = kalan liha
96 petsit = kalan pyrstö
97 jiepma = nuori hylje
98 tšavtši = Coregonus clupeoides
99 vaiša = villieläin
100 ramis = susi
101 skakkun = seulaluu
102 skompe = susi
103 kaksa = yksi vuotta vanha majava
104 adjo = nummi
105 itko = outo paikka
106 jiertta = iso vuori
107 lospa = joen pää
108 njerra = pienet kosket (-ra monikko?)
109 ordi = puuraja
110 vatni = lahti, vuono
111 lakka = kallistuma
112 adjo = peittäytyä lumeen
113 talka = sää
114 mavla = syvä lumi
115 oakta = sade suihku
116 raŋi = lumen puute
117 sievlli = pehmeä lumi
118 morša = mursu
119 aktir = sade
120 jirŋi = keskikohta, järven eskikohta
121 raššo = sade kylmällä säällä
122 ilpi = yksinäinen vuori
123 talo = huuraa maassa
124 vapirs = kolme vuotta vanha mies poro
125 valka = läski kaulassa
126 kattsit = miehen genitaali
127 pavji = maitovalas
128 tšavki = valo
129 njarri = matalikko
130 savki = tiheä puska
131 riekko = keskikokoinen hylje
132 tieva = mäki
133 rešša = litteä ranta jossa on savea
134 varoš = kurpa
135 sassi = tulevaisuuden morsian
136 peðpa = lapaluu
137 tšassa = iho otsassa
138 kanil = leuan pala
139 namma = iho sarvessa
140 lafol = keräkurmitsa
141 katk = sydän
142 man = huurre
143 nis = suudella
144 karki = kerskailla
145 njuško = hypätä
146 ketka = ahma
147 pin = vartioida
148 nikas = hauki
149 tšajki = hiihtää
150 tšiektši = potkaista
151 kampir = sieni
152 mots = kaunis
153 tsikk = sumu
154 matt = ongelma
155 karos = tyhjä
156 lajki = itkeä
157 tinta = nuori lohi
158 sirra = mustikka
159 kukka = pitkä
160 ketša = loppu, pääty
161 parn = laatikko
162 tšieŋil = syvä
163 palkas = laidun
164 tšierrakka = tiira
165 tali = pitää, pidellä
166 jamo = suolaheinä
167 uttsa = pieni
168 ilni = ien
169 lippo = jäkälä puussa
170 talva = liikkuminen (eläin)
171 majda = nuorten porojen metsästys
172 tšihtsi = kapea reitti
173 kevŋas = vesiputous
174 ajni = ohut, harva, vähälukuinen lumi
1 jänes = jänis
2 nem = niemi
3 sar = saari
4 ere = järvi
5 kojta = kapea, pitkä
6 ätsä = kannas
7 sikk = siika
8 musta = musta
9 hikk = hiki
10 helmes = helmi
11 sajmas = vesistö
12 lašna = laihna
13 nona = nenä
14 vašŋen = ahven
15 liša = liha, iho, pinta
16 kylkk = kylki
17 num = nummi
18 oja = oja
19 koipp = koipi
20 nte(k) = vesi, järvi
21 elpes = ilves
22 päijä = ylä (sana "Päijä" löytyy monista ylävesistä)
23 nortt = joki (paikannimistö 'nuorti', 'nuortijoki')
24 läta = suuri virta (paikannimistö)
24 menes = joki (paikannimistö)
25 letas = suuri joki, pääjoki (paikannimistö)
26 malla = huippu (paikannimistö)
27 konna = konna, rupikonna
28 norša = norsu (peräisin sanasta mursu, joka on muinaiskielestä peräisin.)
29 ima = vesi (Imatra)
1 laiv = kiuru
2 el = ankerias
3 ahurn = vaahtera
4 plakjo = paikka
5 maiv = merilokki
6 kaits = vuohi
7 arvits = herne
- -ki tekee sanasta verbimuodon (njaki 'hiipiä')
- -ta tekee sanasta adjektiivimuodon (kojta ja musta)
- -ahttps://www.youtube.com/watch?v=B8h2GqR3swss/s tekee sanasta substantiivimuodon (monissa sanoissa samanlainen loppu)
- -ja tekee sanasta ihmisen "-ja, -ri". (suomesta)
- -am/m tekee kaikki muut. (keksitty)
1 skavdom = kaksi
2 vieksata = nuori
3 fapmota = voimakas
4 fapmoki = taistella
5 fapmokis = sota
6 arata = korkea
7 sapanta = pieni
10 mariki = hakata puita, hakea puita, tehdä puutyötä
11 marikis = puutyö
11 lavos = talo
12 raktos = laatta
13 kiekarki = hengittää
14 piedjos = kaivos
15 piedjoski = kaivaa mineraaleja, olla kaivostyössä
16 piedjoskis = mineraali, rauta
15 kolasta = iso
16 tierpmasta = nopea, salaman nopea, yhtäkkinen
17 tiermasam = yhtäkkiä, sitten
18 keðkata = kova, harmaa, kivinen
19 keðkas = asia, esine, kirves, työkalu, teema, syy, aihe
20 fierpmas = verkko
21 kietsam = välissä
22 skierrata = pieni
23 salkis = pala, liha
24 raššota = kylmä
25 povttašnunata = oranssi
26 sanjiras = taika
27 sanjiraski = tehdä taikaa
28 sanjirasja = taikuri
29 orkadekkas = käsi
30 orkadekkaski = tehdä, luoda, käyttää, saada, hankkia
31 salta = iso
32 kinišas = satu olento
33 kinišasta = satuinen, epäoikea
34 kinišastas = satu, tarina
35 vantisas = jyvä, hiekanjyvä
36 sipakkaki = hiihtää
37 njadšos = tuli
38 njadšoki = paistaa
39 vitsita = uusi
40 vepsatas = kala
41 petsitas = pyrstö, takapuoli
42 petsitasam = takana
43 kaksam = yksi
44 itkota = outo, erilainen
45 päijäta = paras
46 koippki = juosta, liikkua, kävellä, tulla
47 mustas = pimeys, yö
48 lišas = ihminen
49 lišam = hän
50 lišamra = he
51 keðkam = se, tämä, tuo
52 keðkamra = ne, nämä, nuo
53 helmesta = tärkeä, kallis, tähdellinen
54 helmesas = aarre, raha, vara
55 ilpita = yksinäinen
56 moršata = suuri, iso, läski
57 ojata = ruskea
58 vapirsam = kolme
59 intšta = kaukainen
60 kippita = valkoinen
61 keðkata lavos = linna
62 vaišata = villi
63 lospas = pää, loppu
64 tšierkirki = talloa
65 kasohisam = viisi
66 sasniki = mädäntyä
67 sasnita = mädäntynyt, kulunut, kuollut
68 jaldota = viileä
69 aðkata = vihreä
70 sappiski = ulostaa
71 sappiskis = ulostus
72 sappisas = suoli
73 pavjita = hauska, vaalea
74 tšoris = joukko, ryhmä
75 sopmarki = lentää
76 tšavkita = kirkas, hyvä, mahtava, kiva, lämmin, kaunis
77 Tšavkitas = Jumala
78 tšavkis = aurinko, tähti, päivä
79 lakkaki = kallistua, kaatua, epäonnistua, hävitä
80 lišaskavdom = sinä
81 lišakaksam = minä
82 lišaskavdomra = te
83 lišakaksamra = me
84 offaras = ranta, rannikko
85 savkita = tiheä
86 savkitaki = tehdä tiheästi, tehdä nopeasti, olla tapana, tehdä jatkuvasti
87 savkis = puska
88 sivkitakis = tapa
89 salkiki = syödä
90 tierpmasam = nyt, heti, nopeasti, äkkiä
91 riekkota = keskikokoinen
92 njarkis = valtio
93 njarkista = alkuperäinen
94 sijtis = kylä
95 tšakoski = ajaa
96 ramisas = koira, koiraeläin
97 kylkta = viereinen
98 kylkam = vieressä
99 oaktas = suihku
100 valkas = kaula
101 kattsitki = pissata
102 raŋis = puute
103 raŋiski = haluta, tahtoa, olla vaja
104 konnas = sammakko
105 niski = rakastaa
106 tšavkitaki = pitää, tykätä
107 päijä lišas = johtaja
108 kojta lišas = jättiläinen
109 pinas = kilpi, suoja
110 pinasja = poliisi, vartia
111 liemota = rauhallinen, turvallinen
112 liemotas = rauhallisuus
113 liemotaki = rauhoittua
114 reššas = savi, litteys
115 reššata = litteä, savinen
116 konnata = ruma
117 tšavkitaajik = kesä
118 vassiki = syntyä
119 vassita lišas = vauva
120 pielpas = jousipyssy
121 pielpaki = ampua
122 pielpakis = pyssy, kivääri
123 orkadekkas lospas = kämmen
123 orkadekkas lospas pielpakis = pistooli
124 mavlata = syvä
125 kattkam = sisällä
126 talkam = ulkona, ulos, -sta
126 koippkam = mennä eteen, mennä sisälle, -an (illatiivi), edessä
127 peðpas = olkapää
127 peðpatas = nivel
128 peðpataski = liikkua
129 njuškos = hyppy, nopea liike
130 njuškoski = aloittaa, tehdä jotain nopeasti
131 päijätas = pää, pohjoinen
132 pinki = nähdä
133 pinkis = silmä
134 pinkiski = lukea
135 sapanta mari keðkas = kynä
136 salkikis = ruoka
137 elpestas = korva
138 elpestaski = kuulla
139 skalfatas = ääni, kieku, linnun ääni, laulu, linnun laulu, musiikki
140 skalfataski = tehdä ääntä, puhua
141 skalfataskis = kieli, puhe
142 tšavkitam = hei, terve, tervetuloa
143 skavdotam = tai, myös
144 orkadekkaskita = tehty
145 vielmmasta = pohja
146 vielmmastaki = pohjautua, perustua
147 salkikitas = sana
148 nemas = alue
149 nemaski = sijouttua, olla alueella, olla (jossain), elää
150 keðkaski = olla, sujua
151 nemam = siellä, täällä
152 skavdomta = toinen, muu
153 tšoris lavos = kaupunki
154 päijätä = pää (ei kehon osa)
155 tierpmas lišas = šamaani
156 sapan salkikis = käärme (hiiren syöjä)
157 sapan salkikija lišas = käärmemies (hahmo joka löytyy kalliomaalauksista)
158 päijätaski = ajatella, miettiä, tietää
159 päijätaskis = aivot, tieto
160 sassitas = avioliitto
161 Tšavkitas lavos = kirkko
162 tšassas = otsa
163 nammas = sarvi
164 nammastas = poro
165 moršata nammastas = hirvi
166 šapšis = kala
167 marikis = puutyö
168 aðkas = ruoho
169 aðkasta = vihreä
170 skavdomta kasohisam = kymmenen
171 skavdomta skavdom = neljä
172 vapirsamta vapirsam = kuusi
173 ketkas = pieni olento joka voi taistella isompaa vastaan
174 offarta = kivinen
175 mustasta = paha, huono, kamala, ällöttävä, ruma,
176 mustastas = pahuus, avaruus
177 mustastam = ei mitään, ei ollenkaan, ei suinkaan
178 satkota keðkas = vene, laiva 'satama asia'
179 plakjoram = paikalla, online
180 njadšos ara = tulivuori
181 njadšosta = kuuma
182 jänesta = yleinen
183 njuškoski päijätaski = oppia 'aloittaa tieto'
184 njuškoskis = alku
185 tšieŋilam = ala, alhaalla
186 lišatas = lihas
187 lišatasta = voimakas
188 moršatas = rasva
189 moršatata = rasvainen
190 ojata aðkas = vehnä
191 ojata aðkas salkikis = leivos
192 salkikis keðkas = keittiön huonekalu
193 njadšos salkikis keðkas = uuni
194 maris = metsä
195 helmesta = arvokas
196 helmestaki = ostaa
197 helmesas = raha
198 ima salkis = pisara
199 mattta = ongelmallinen
200 sapan kippitas mari salkikitas = viesti
201 sapan kippitas mari = paperi
202 mustaki = kuolla
203 lavoski = asua
204 komtšita = vaarallinen
205 komtšis = vaara
206 majdas = metsästys
207 majdaski = metsästää
208 lišas miessa = lapsi
209 vassista lišas = nainen, tyttö
210 kavšos = äiti
211 kasohista lišas = mies
Sanoja suomesta
1 mi = mikä, kuka, miksi, kuinka, miten
2 kaj = kaikki
3 ja = ja
4 ej = ei
5 seitse = seitsemän
6 kaheksan = kahdeksan
7 nim = nimi
9 yheksän = yhdeksän
10 kaikki muut sanat jotka puuttuvat, mutta -inen ja muut adjektiivi loput
muuttuvat -ta, kaikki verbi loput muuttuvat -ki, ja kaikki substantiiviloput muuttuvat -s (vokaaliloppu) tai -as (konsonanttiloppu)
Lainasanoja
1 koppteros = helikopteri
2 geografis = maantiede
3 Norje = Norja
4 Svärje = Ruotsi
5 lejon = leijona
6 artiklos = artikkeli
7 kampputer = tietokone
8 mašiina = kone
9 deutš = saksa
10 norje = norja
11 danmark = tanska
12 buss = bussi
13 kaffe = kahvi
14 infastruktur = infastruktuuri
15 bänd = bändi
16 flakka = lippu
17 fär = väri
18 kultuur = kulttuuri
19 tekst = teksti
Kielioppi
Emme tiedä kieliopista paljoa, joten kielioppi on suurimmaksi osaksi keinotekoinen.
- -ki tekee sanasta verbimuodon (njaki 'hiipiä')
- -ta tekee sanasta adjektiivimuodon (kojta ja musta)
- -as/s tekee sanasta substantiivimuodon (monissa sanoissa samanlainen loppu)
- -ja tekee sanasta ihmisen "-ja, -ri". (suomesta)
- -am/m tekee kaikki muut. (keksitty)
Monikko -ra
njerra = pienet kosket
Sijamuodot:
yksikkö - monikko
Nominatiivi: perusmuoto, ra
Genetiivi: -n/an, ran
Essiivi: -na, rana
Adessiivi: -la, rala
Allatiivi: -le, rale
Translatiivi: -ks, -raks
Adjektiivit:
-mp = mpi (päijä 'ylä', päijämpi =ylempi)
päijäta = paras, -in (fapmota = voimakas, päijäta fapmota = voimakkain)
Sintaksi ja sanajärjestys seuraa suomen kieltä.
Verbit:
imperatiivi loppu: -pa
Preesenssimuoto ei taivu
Imperfektiloppu: -si (vokaaliluppu) -i (konsonanttiloppu)
Passiivimuoto: an (konsonanttiloppu) tan (vokaaliloppu)
Menneisyyden passiivi: sian / sitan
Esimerkkejä
lišakaksam salkiki
minä syön
lišakaksam salkiki vašŋenra
syön ahvenia
mi keðkam?
mikä se on?
tierpmasam, koippkipa!
heti, tule!
haluan syödä lihaa
lišakaksam raŋiski liša
miten menee?
mi keðkaski?
tule talooni!
koippkipa lišakaksaman lavosle!
yksi
kaksi
kolme
neljä
viisi
kuusi
seitsemän
kahdeksan
yhdeksän
kymmenen
kaksam
skavdom
vapirsam
skavdomta skavdom
kasohisam
vapirsamta vapirsam
seitse
kaheksan
yheksän
skavdomta kasohisam
tervetuloa!
tšavkitam!
ostan sen
lišakaksam helmestaki
ajattelen sinua
lišakaksam päijätaski lišaskavdom